Guild D-55 NAT USA

Die Gitarre ist in jeder Hinsicht tadellos gearbeitet. Die etwas kleiner als normal ausgelegten vergoldeten Mechaniken greifen sauber und gut. Wenn man unbedingt etwas kritisieren wollte, so hätte man die Bundstäbe ein 10tel niedriger auslegen können.

Das Highlight der Gitarre ist eindeutig der Klang. So brilliante und tonschöne Höhen habe ich bisher noch bei keiner anderen Gitarre gehört. Aber auch die Bässe kommen, dank des cutawayfreien Korpus, voll und tief. Ein ausgewogenes Klangspektrum mit außergewöhnlicher Tonschönheit.

Der optimal eingestellte Hals ist sehr gut bespielbar. Die Zeichnung der Decke wunderschön. Eine Gitarre zum Verlieben...

Säestän lauluja akustisella kitaralla opettajan työssäni, sekä lisäksi myös seurakunnan kokouksissa hengellisiä yhteislauluja.

Ostin vuonna 2000 Martin HD-28 -kitaran (vuosimalli 1999) töihin, Se palvelee edelleenkin mainiosti. Soundi on selkeä ja kitaraa kärsii pieksää mielin määrin eikä se puuroudu. Hieno soitin!

Minulla oli Gibson J-45 sekä Gibson Hummingbird seurakunnan yhteislauluja varten, mutta molempien soundit olivat tylsät eivätkä ne soineet kunnolla. Luovuin molemmista kitaroista.

Ostin seurakuntaa varten tutun ja turvallisen Martin HD-28 -kitaran vuosimallia 2008, eikä se tuottanut pettymystä. Ajattelin kuitenkin hankkia toisen kitaran, jottei tarvitse raahata isoa laukkua rukoushuoneelle ja kotiin edestakaisin. Kokeiltuani monia eri merkkejä ja malleja, valitsin parhaan kaikista testaamistani soittimistani. Se oli Martin D-42. Kitara soi aivan upeasti, sustainia riittää jopa hankalasti soivissa soinnuissakin, soundi on heleän kaunis ja se on kevyt soittaa. Kerrassaan loistokitara, joka päätyi rukoushuoneelle säännölliseen käyttööni. Martin HD-28 jäi kotikitarakseni.

Säestäessäni yhteislauluja aloin kuitenkin kaipaamaan muhkeampaa bassotoistoa, syvempää soundia matalaan E-kieleen. Martin D-42 on jonkin verran keskialuevoittoinen soundiltaan. Olin huomannut netissä, että Guild D-55 -kitarassa saattaisi löytyä E-kielen syvyyttä. Koskapa en päässyt missään testaamaan Guildia, päädyin tilaaman sen Thomannilta, ja totta tosiaan, Guildissa on pyöreän muhkea alemman E-kielen sointi! Vaikka kotona kitara vaikutti hieman sihisevän sekavalta, aivan kuin Paisteen Giant Beat -pellit, se rauhottui rukoushuoneen tilavassa ympäristössä.

Martin D-42 -kitara on helpompi soittaa kuin Guild D-55, se soi kauniimmin ja siinä on huippupitkä sustain, mutta Guildistä saan reilun bassosoundin ilmoille. Nyt molemmat kitarat ovat rukoushuoneella. Aika näyttää, valitsenko toisen vakituiseen käyttööni, vai soitanko molemmilla kitaroilla aina fiilisteni mukaan. Guild D-55 on äänimaailmaltaan lähempänä Martin D-42 -kitaraa kuin Martin HD-28 -kitaraa. Voin suositella Guild D-55 -kitaraa lämpimästi kaikille!